Miten päädyit mukaan joukkueenjohtajaksi?
Tyttäreni aloitti lentopallon neljä vuotta sitten. Kaverini, joka toimi silloin jojona, kyseli seuraavana keväänä minua ja toista äitiä jojoksi, kun itse otti valmennusvastuun vuodeksi ja oli tulossa kokonaan uusi E-ikäisten joukkue. Mainospuheena oli:” ei se paljoa vaadi, eikä ota aikaa. Jaat vain seurakoordinaattorin laittamat viestit eteenpäin.” Usein olen huono sanomaan ei, mutta tässä kohtaa pitkään mietin ja lopulta päätin sanoa kyllä. Niin minusta tuli joukkueenjohtaja, alkuun yhdessä toisen äidin kanssa. Tämä tuleva kausi on nyt kolmas vuoteni joukkueenjohtajana.
Mikä on ollut parasta tässä hommassa?
Parasta on olla mukana mahdollistamassa lasten ja nuorten harrastaminen. Staffi on hieman muuttunut näiden parin vuoden aikana, mutta aina on ollut huippu porukka. Minut on yllättänyt positiivisesti Salon Viestin porukka. Oli tosi helppoa tulla mukaan, kaikki ottivat hyvin vastaan ja apua saa kun kysyy. Uusia kaverisuhteitakin on näin aikuisiällä saanut luotua lapsen harrastuksen kautta.
Ihanaa on myös nähdä tyttöjen hitsautumista yhteen, joukkueeksi sekä tietty seurata heidän kehittymistä.
Miltä tuntuu seurata oman lapsen harrastusta ja olla mukana taustalla?
Tuntuu, että pääsee lähempää seuraamaan lapsen harrastusta ja oppii samalla itsekin.
Itselläni ei ole mitään lentopallotaustaa, täysi-ikäisenä vasta enemmän beach volleyn ja Salovolleyn kautta alkanut tutustua lajiin, sen enempää sääntöjä ymmärtämättä taikka tekniikkaa osaamatta.
Taustalla on ihana oppia ymmärtämään lajia enemmän ja pallotella toisinaan yhdessä tyttäreni kanssa. Toisinaan tulee treeneissä käytyä pikkasen apuna ja muutamia kertoja olen toiminut turnauksissa myös valmennusroolissa, kun valmentaja ollut estynyt. Turnausvalmennusrooliin olen uskaltanut lähteä, kun on seuraillut ja kuunnellut valmentajia ja tiennyt, että tytöt osaa säännöt ja osaavat pelata. Niinä turnauskertoina kyllä tekniikkavinkit jäi ohjeistamatta, mutta kyllä tytöt osasi pelata ilman niitäkin ja jokunen voittokin kairattiin yhdessä.
Ihana on nähdä lasten kehittyminen ja ne onnistumisen riemut, kun joku asia alkaakin sujumaan/ oivalletaan mitä pitäisi tehdä ja saavat onnistumisia.
Jotain muuta mitä haluat kertoa?
Joukkueenjohtajana ei ole aina ollut helppoa ja kyllä se ensimmäinen vuosi oli haastava (koko ajan uutta asiaa), mutta onneksi on Viestillä mahtava jengi osaajia, joilta saa aina apua. Ja kyllä tässä vähän on puuhaakin ollut, mutta nykyään jo pystyn rennommin ottamaan esim. kotiturnausjärjestelyt.
Ilman tätä mahtavaa yhteisöä ja heidän tukea ja apua en varmasti tässä roolissa olisi. Kiitos siis kaikille Salon Viestin toimijoille.
